Novellin Finch "Inkku"

SHLA-II, YLA2

virtuaalihevonen / a sim-game horse, ikääntyminen OMA, täytti 4 vuotta 11.09.2010
Omistaja slice. (VRL-01281)

Virallinen nimi:	Novellin Finch "Inkku"	Rotu ja sukupuoli:	Shetlanninponi, tamma
Rekisterinumero:	VH11-017-0331	Syntymäaika ja ikä:	01.08.2010 / 10,7v.
Säkäkorkeus:	102cm	Koulutustaso:	ko heB, re 40cm
Kasvattaja:	Molly / Novelli	Painotuslaji:	Koulupainotus

Luonnekuvaus

Novellin Finch, eli tutummin Inkku on kiltti, mutta välillä hieman riehakas ponitamma. Yleisesti sille menee kaikki, varsinkin ruoka, sillä tamma rakastaa ruokaa. Inkku on aina tarhan portilla kerjäämässä rapsutuksia ja ruokaa ohikulkijoilta, mutta kun ei niitä saa, lähtee neiti hieman nenäänsä nyrpistellen pois. Sopii hyvin pienempienkin käsiteltäväksi, eikä hötky turhista taluttaessa. Se on kuitenkin isäänsä tullut, eli erittäin huomionhakuinen! Puskee päällään melkeinpä kokoajan ja haluaa olla aina kaiken keskipisteenä. Jossei sitä muuten huomioida, keksii Inkku nopeasti pieniä kepposia.. Esimerkiksi karsinan aukaisu ja ilkeän esittäminen ovat juuri sopivia jekkuja.

Ratsastaessa Inkulla on tapana kiitää tuhatta ja sataa, mutta hieman kokeneemmat saavat tamman kuriin, jolloin se kulkeekin oikein mallikkaasti. Ei ole kovinkaan herkkä suustaan, mutta kyljistä sitäkin enemmän. On myös erittäin tarkka ratsastajan istunnastam eikä pidä siitä että sen selässä pompitaan kuin kumipallot. Tästä johtuen Inkku haluaa aina miellyttää ratsastajaansa, joten tasaiset ja erittäin miellyttävät askeleet pitävät molemmat tyytyväisinä. Mentiin sitten kentällä, maastossa tai maneesissa, Inkulle kelpaa kaikki. Se pitää esteiden hyppimisestä todella paljon, vaikka onkin kouluponi. Se liitää kaiken moisten esteiden yli innolla, ja selvästi nauttii siitä kun saa nostella pikkukavioitaan. Kouluratsastuksessa menee oikein mallikkaasti, varsinkin Inkun siirtymiset ovat erittäin näyttäviä! Tuomarit ovat kehuneet todella paljon sen lennokkaita, mutta tasaisia askelia.

Hoitaessa Inkku pitää siitä kun sitä rapsutellaan ja hellitään. Se ei ole koskaan luiminut kenellekkään, ja toivottavasti ei tule koskaan luimimaankaan! Sen ilme on aina pirteä ja silmät loistavat kuin kaksi tähteä synkässä talviyössä. Aamuisin Inkku hirnahtaa iloisesti, ja olisi aina valmis työn tekoon. Pitää harjauksesta todella paljon, eikä pane vastaan kavioiden putsauksen aikanakaan. Satuloinnista ei niinkään pidä, ja sen näkee sen ilmeestä varsin selvästi. Siltikään Inkku ei luimi, saatika pure, vaan suostuu yhteistyöhön mukisematta. Antaa laittaa kuolaimet kiltisti suuhun, vaikkakin niitä aina hetken inhottavasti pureskeleekin.

Saitko jo Inkusta unelmaponin kuvan? Toivottavasti et, sillä nyt kuulet karun totuuden Inkun ja eläinlääkärin suhteesta! Inkku suoraan sanottuna inhoaa eläinlääkäriä, tuota kauheaa valkotakkia joka höpöttää kokoajan, eikä tunnu millään hiljenevän. Eläinlääkärin ja ruiskun nähdessään Inkku jäykistyy, ja alkaa pahimmassa tilanteessa täristä. Syytä tuohon ei tiedetä, Inkku vain ei pidä eläinlääkäristä.

Luonteen © Irina

Suku ja selvitys

i: Whimsical VIL	ii: Tibor FK YLA2, KRJ I, ERJ I, SHLA I	iii: Twiig-Twiig '66 VIR MVA Ch, KRJ II, ERJ II, YLA2, SHLA-I
		iie: Vaapukan Emily VIR MVA Ch, KTK-III, VVJ II
	ie: Shetricker Dei ERJ I	iei: Sparkeagle Dei VIR MVA Ch, KTK-III, YLA2
		iee: CW She Spider VIR MVA Ch, KTK-II, VVJ I, YLA2
e: Novellin Finette	ei: Ivan v. Cornell (Sivut kadonneet)	eii: Kaviopolun Namubooa YLA2
		eie: BB I'll Be Back
	ee: Gungbacks Fina VIR MVA Ch, KRJ-II, YLA2	eei: Rodén da Capuchino KRJ-III, YLA3
		eee: Fiastina v. Missway (Sivut kadonneet), epävir. VIR MVA Ch

Inkun Isä Whimsical VIL on musta, metrinkorkuinen poniori. Misaksi kutsuttu herra on kilpaillut todella aktiivisesti koulussa, esteillä sekä valjakkoajossa. Toistaiseksi ori ei ole kerännyt titteleitä, mutta tulokset näyttävät lupaavilta. Omistaja on kuvannut Misaa veikeäksi ja huomionhakuiseksi, joka on vain plussana ulkonäön päälle. Jälkeläisiä oriilla on vain Inkku. Isänisä on pieni ja upea, Tomiksi kutsuttu ori Tibor FK. Tomi on suomalaissyntyinen ja kilpaillut todella näyttävästi useammassa lajissa. Titteleitä tälle pikimustalle oriille on kertynyt kunnioitettavat neljä, joista ykköspalkintoja ovat KRJ I, ERJ I, SHLA I sekä kakkospalkintona YLA2. Luonteeltaan Tomi on ponimaisesti itsepäinen jukuri, mutta osaa olla harvoina päivinä myös oikea nallekarhu. Jälkeläisiä oriille on kertynyt neljä. Isänisänisä Twiig-Twiig '66 on komea, jo edesmennyt konkari, joka asui viimeiset elinvuotensa Suomessa Fiktiossa. Tämä itsepäinen ori kilpaili yleispainotteisesti aktiivisesti niin este, koulu, kuin valjakkokisoissakin. Twiggyna tunnettu ori palkittiin aikoinaan palkinnoin KRJ II, ERJ II, YLA2 sekä sille myönnettiin VIR MVA CH-arvonimi. Jälkeläisiä Twiggylle kerkesi elämän aikana kertyä kahdeksan kappaletta, joista moni on menestynyt lupaavasti kilparadoilla. Isänisänemä on tamma nimeltä Vaapukan Emily. Emilyksi kutsuttu, edesmennyt poni oli Vaapukasta lähtöisin ja eli viimeiset elinvuotensa Fiktiossa. Emily loisti kilpailuissa ja sijoituksia kertyi upeasti useita kymmeniä jokaisesta kisaamastaan lajista. Luonteeltaan tämä tamma oli kiltti, mutta joskus itsepäisyyttäkin löytyi. Tamma kiersi myös näyttelyitä ja ansaitsikin elämänsä varrella VIR MVA Ch -arvonimen. Jälkeläisiä kertyi hyvän elämän varrella kolme kappaletta ja lopulta 21 vuoden iässä Emily vaipui ikuiseen uneen.

Isänemä on upea, Dein kasvattama ruunihallakko tamma Shetricker Dei. Shekiksi kutsuttu neiti 101cm korkea, yleispainotteinen poni, joka on kilpaillut reippaasti monessa eri lajissa. Hienoimmat saavutukset se on suorittanut esteiltä ja sitä kautta se onkin palkittu ERJ I -palkinnolla. Omistaja on kuvaillut tamman luonnetta ystävälliseksi, ahneeksi ja hieman araksi poniksi, josta kuitenkin tutustuttaessa löytää uudenlaisia puolia. Kilpailu-uran ohella Shekki on kiertänyt myös näyttelyissä ja hyvän rakenteensa ja ulkonäkönsä puolesta oli pian VIR MVA Ch-arvonimi takataskussa. Jälkeläisiä Shekillä on kolme, joista kaikki ovat oreja. Isänemänisä on myöskin Deiläisiä, nimittäin ori Sparkeagle Dei. Aksuna tutummin tunnettu ori on menestynyt hyvin urallaan. Aksulla on taskussaan VIR MVA Ch -arvonimi sekä ERJ I -titteli aktiivisesta kilpailu-urasta. Hiukan myöhemmin Aksu myös palkittiin kantakirjauspalkinnolla numero kolme. Oriilla on takana aivan uskomaton kilpailu-ura, jopa 550 stattia! Uransa aikana ori sijoittui 68 kertaa ja voitti kisaamistaan kisoista 22 kertaa. Aksua on kuvailtu luonteeltaan omapäiseksi ja reippaaksi, jossa on aina jotain haastetta. Jälkeläisiä oriilla on tasan kymmenen. Aksu sai elää elämänsä onnellisena ja vaipui ikiuneen kunnioitettavassa 27 vuoden iässä. CW She Spider on Inkun isänemänemä. Siriksi kutsuttu neiti on juuri ja juuri standard-kokoinen shetlanninponi, joka on kilpaillut aktiivisesti valjakossa sijoittuen jopa 31 kertaa. Ohella tamma kävi läpi näyttelyitä ja pian se palkittiinkin VIR MVA Ch-arvonimellä. Lisäksi Siri kilpaili niin hyvin valjakkoajossa, että se palkittiin valjakkoajon laatuarvostelussa ykköspalkinnolla. Luonteeltaan omistajan kertoman mukaan tamma on kiltti ja hellyydenkipeä. Sukunsa puolesta Siri on osoittautunut oikeaksi helmeksi ja jälkeläisiäkin tammalla on kuusi, joista neljä tammaa ja kaksi oria.

Inkun emä on täysin koulupainotteinen tamma nimeltä Novellin Finette. Fiiniksi kutsuttu tamma on luonteeltaan kiltti eikä sen etu- taikka takapäätä tarvitse pelätä, mutta omistajan kertoman mukaan tamma osaa olla arvaamaton muilla tavoin, joka nähtävästi jääkin aina arvoitukseksi, miten. Tämä pörrötukkainen ja kirjava pikkuneiti on kilpaillut melko aktiivisesti koulua ja sijoituksia onkin kertynyt tähän mennessä 51 kappaletta. Fiini ei urallaan ole kilpailua pidemmälle edennyt, joten arvonimitittelit on vielä lunastamatta. Jälkeläisistä ei sen kummemmin ole tietoa, mutta varmaa on, että Inkku on näistä yksi. Emänisä Ivan v. Cornell on jäänyt hieman vieraammaksi ponioriiksi kadottuaan jonnekin. Luultavasti ori oli kilpailukykyinen ja kilpailikin, mutta menestyksestä ei ole sadellut laajemmalle tietoa. Jälkeläisiä oriilla on tiedettävästi ainakin kaksi kappaletta, mutta kaikki muu ponin elämän ajalta on täysin arvoituksellista ja jokaisen arvailtavissa. Suloisella nimellä Kaviopolun Namubooaksi nimetty ori on Inkun emänisänisä. Booa on hieno, kirjava poniori, joka on palkittu YLA2-palkinnolla. Luonteeltaan omistaja on kuvaillut oriaan yllättävän energiseksi, jolta ei puutu ylimääräistä sisua. Pienestä pitäen ori on tuntunut olevan vaikea, sillä se temppuili pahoin jo koulutusvaiheessa. Kuitenkin siitä on ajan saatossa kehittynyt hyvä helppoA-tasoinen ratsu. Booa on kilpaillut ihan hyvin menestyen kouluratsastuksen parissa. Jälkeläisiä sillä on seitsemän ponin verran. Emänisänemä BB I'll Be Back on musta, oikein sievä tamma, joka on kilpaillut jonkinverran valjakkoajossa. Kutsumanimeltään Bee on elämäniloinen ja se nauttii vapaudesta. Omistaja onkin kuvaillut, ettei työnteko aina meinaa maittaa. Bee on myös ratsukoulutettu, mutta kilpailu-uralta kouluratsastuksen parissa ei ole tuloksia. Jälkeläiset ovat hieman hämätän peitossa, mutta ainakin varsoja on yksi.

Emänemä Gungbacks Fina on pieni ja kirjava tamma Novellista. Alkuperältään tamma on Keinumäeltä, mutta muutti vartuttuaan ja kilpaili aktiivisesti koulua helpon C:n ja B:n luokissa. Fiina menestyi myös näyttelyuralla ja kahmi mukaan aikoinaan VIR MVA Ch-arvonimen. Lisäksi takataskuun on kertynyt KRJ-II, YLA2 -tittelit. Luonteeltaan jo edesmennyt neitokainen oli omistajansa mukaan rauhallinen ja varustettu hyvillä käytöstavoilla. Jälkeläisiä tälle ponille kertyi elämän varrella ainakin neljä kappaletta. Emänemänisä on jo edesmennyt Rodén da Capuchino eli Rode. Ori oli aktiivinen kilpailija kouluratsastuksessa ja palkittiinkin myös KRJ-III palkinnolla. Lisäksi yleislaatuarvostelussa ori on saanut itselleen YLA3-palkinnon. Suvunjatkajia Rodella on viisi kappaletta, joista osa on ihan mukavasti menestyneitä. Emänemänemä on tuntemattomammaksi tuttavuudeksi jäänyt tamma Fiastina v. Missway. Ainakin tamma kiersi näyttelyitä, sillä VIR MVA Ch oli vain anomista vaille plakkarissa. Jälkeläisiä tiedettävästi oli ainakin yksi, mutta muuten tiedot tästä neidistä ovat melko vähäisiä.

Inkun jälkeläiset

t. Aprika v. Agenhoff (s. 05.02.2011)

Kilpailut ja näyttelyt

Jaokselliset kilpailut 01.09.2011 KRJ heB (Satulinna) 2/80 10.06.2011 KRJ heC (Cecam Shetlands) 4/40 27.04.2011 KRJ heC (Ride Club Gringsted) 5/43 02.05.2011 KRJ heC (Stall Agenhoff) 1/40 02.05.2011 KRJ heC (Fiktio) 1/50 10.04.2011 KRJ heC (Freistingar) 7/50 31.03.2011 KRJ heC (Crash Ponies) 1/60 28.03.2011 KRJ heC (Stud Armand) 4/40 24.03.2011 KRJ heC (Stud Armand) 5/40 07.04.2011 KRJ heC (Fiktio) 3/50 06.04.2011 KRJ heC (Fiktio) 4/50 05.04.2011 KRJ heC (Fiktio) 6/50 30.03.2011 KRJ heC (NÖR) 7/50 24.03.2011 KRJ heC (Cecam Shetlands) 1/40 02.04.2011 KRJ heC (Fiktio) 5/50 11.03.2011 KRJ heC (Stall Agenhoff) 1/40 15.03.2011 KRJ heB (Mallaidh Gård) 6/40 22.03.2011 KRJ heB (Fiktio) 5/50 18.03.2011 KRJ heB (Fiktio) 6/50 06.03.2011 KRJ heC (Hopeapajun Kartano) 7/60 02.03.2011 KRJ heB (Dark Side Trakehners) 5/100 25.02.2011 KRJ heC (Dark Side Trakehners) 10/100 05.03.2011 KRJ heC (Blip Ponies) 4/30 15.03.2011 KRJ heC (Fiktio) 7/50 09.03.2011 KRJ heB (Crash Ponies) 3/60 04.03.2011 KRJ heB (Kõrge Hobused) 2/40 03.03.2011 KRJ heB (Derbyn Suomenhevoset) 4/50 05.03.2011 KRJ heC (Cecam Shetlands) 6/40 26.02.2011 KRJ heB (Pientalli Hipsutus) 7/50 26.02.2011 KRJ heC (Pientalli Hipsutus) 6/50 25.02.2011 KRJ heB (Rahkasuo) 1/40 11.03.2011 KRJ heB (Fiktio) 2/50 08.03.2011 KRJ heC (Fiktio) 7/50 28.02.2011 KRJ heB (Cecam Shetlands) 3/40 25.02.2011 KRJ heC (Cecam Shetlands) 3/40 23.02.2011 KRJ heB (Painswick Ponies) 3/60 21.02.2011 KRJ heB (Painswick Ponies) 5/60 03.03.2011 KRJ heB (Shadiya Arabians) 1/40 13.02.2011 KRJ heC (Yt Idaho) 7/50 23.02.2011 KRJ heC (Hankivaara) 7/50 22.02.2011 KRJ heC (Hankivaara) 4/50 19.02.2011 KRJ heB (Cecam Shetlands) 4/40 18.02.2011 KRJ heB (Cecam Shetlands) 3/40 18.02.2011 KRJ heC (Cecam Shetlands) 6/40 30.12.2010 KRJ heC (Dark Side Trakehners) 5/50 17.12.2010 KRJ heB (Terhakka) 7/50 14.12.2010 KRJ heC (Dark Side Trakehners) 9/100 17.12.2010 KRJ heC (Fiktio) 4/60 15.12.2010 KRJ heC (Fiktio) 1/60 06.12.2010 KRJ heB (Arktienkelit) 5/50 15.12.2010 KRJ heC (Snipper) 1/30 16.12.2010 KRJ heB (KK Bailador) 2/50 24.10.2010 KRJ heC (Fiktio) 3/60 30.11.2010 KRJ heC (Kuhmo) 4/50 09.12.2010 KRJ heB (Fiktio) 2/60

Jaoksettomat kilpailut 29.03.2011 koulu heC (Hiprakka) 1/29 30.11.2010 heB (White Shadow) 4/25 26.03.2011 koulu heC (Hiprakka) 1/25 00.00.0000 luokka (paikka) sijoitus Näyttelyt 20.02.2011 NJ muut ponitammat (Painswick Ponies) JS 17.02.2011 NJ she-tammat (Härdelli) JS

Valmennukset

Odotukseni olivat korkealla uuden valmennettavan osalta. Tietysti joku upeaakin upeampi liitokavio-pv, joka ylittäisi diagonaalin rytmikkäässä lisätyssä ravissa. Suuni kirjaimellisesti loksahti auki nähdessäni pienen ja karvaisen shetlanninponin. Toivuttuani järkytyksestä sain itseäni niskasta kiinni, ja menin varuillani maneesin keskelle. 'Ööh, tänään kokeiltaisiin pohkeenväistöjä sekä erilaisia asetuksia', sanoin epävarmasti. Inkun ratsastaja nyökkäsi, jatkaen ravaamista uralla. Heti aluksi katseeni keskittyi hieman liian tiukkaan ohjastuntumaan. 'Ratsasta se pehmeäksi, älä anna sen kiskoa ohjaa vastaan, vaan takapää alle ja ryhti!' Jouduit hetken aikaa työstämään Inkkua harjoitusravissa muutamien kaarevien urien muodossa, jotta saisit sen paremmin ohjalle. 'Ulkolapa karkaa, ulko-ohja tasaisella tuntumalla sekä ulkopohje napakasti!' Tamma näytti heti paljon enemmän kouluponilta ravatessaan taipuisasti voltilla. Kunhan muistat täsmälliset avut, niin kaikki on paljon helpompaa! Huomasin heti seuraavaksi myös toisenlaisen ongelman; liian syvän muodon vaiheittain. Kun olit ratsastanut ponin kootummaksi, se yritti helpottaa urakkaansa kaartamalla kaulaa aivan liian paljon. Useimmiten pienille (ja tuhdeille) poneille kaulan asennon ei tarvitse olla kovinkaan syvä, sillä se on melko luonnoton asento lyhytkaulaisille (ja massaville) poneille. Kun olit saanut pohkeiden avulla ponin irtoamaan enemmän maasta ja kulkemaan rennommin, oli varsinaisten harjoitusten aika! Kokeilimme ensin irroittavaa pohkeenväistöä, jotta saisimme kaulan tarpeeksi 'irtonaiseksi' asetuksia sekä taivutuksia varten. Ensimmäisen väistön aikaan korjailin hetken jalkojesi asentoa, asetuksen suuntaa sekä tahtia. Seuraavalla kerralla ongelmia ei juurikaan esiintynyt, kunhan muistat olla turruttamatta ponia - pohkeiden ja käsien on oltava eläviä! Muutaman tarkentavan pohkeenväistön jälkeen kokeilimme vielä sekä avo- että sulkutaivutuksia molempiin suuntiin. Muistathan, että jalkojen kuuluu kulkea kolmella eri uralla, ei kahdella! Kun oltiin saatu liikkeen varsinainen idea selville, ei korjattavaa enää pahemmin löytynyt. Huomasin kyllä selvästi, että oikealle sulkutaivutus sujui paljon helpommin, kuin vasemmalle! Inkku vaikutti tyytyväiseltä, joten otit hetkeksi käyntiin. Selostin suunnitelmani seuraavan osan, jossa otettaisiin mukaan myös laukkaharjoitusta. Ensin asetukset vain käynnissä, sitten ravissa, ja lopulta laukassa! Keräsit ohjat käteesi, ja aloit työstämään Inkkua tarmokkaassa käynnissä. Asetukset pysyivät asetuksina, taivutukset taivutuksina. Seuraavaksi siirryit raviin, jossa kokeiltiin samoja temppuja onnistuneesti. Vasta laukassa esiintyi ongelmia - Inkku oli turhan innokas, ja asetukset näyttivät jotenkin vastaan hangottelevilta. Kaarevia uria, pohkeella ratsastamista, sekä irroittelevaa ohjasotetta! Viiden minuttin jatkuvan prässäyksen jälkeen Inkkukin alkoi taipumaan suuntaan jos toiseen, päristellen tyytyväisenä. Lopetimme tähän, tietenkin loppuravien ja -käyntien kautta. Tunti meni kokonaisuudessaan oikein hyvin, kunhan käytät apuja täsmällisesti!
(Valmensi Diamonte)

Saapuessani maneesiin huokaisin ihastuksesta. Inkku oli suloinen pieni palleroponi. Ihanaa vaihtelua valmentaa välillä pikkuponia kuin kookasta puoliveristä. Alkukäynneistä asti Inkku vaikutti reippaalta ja myös jonkinverran yhteistyönhaluiselta. Alkuraveja ravailtiin pidemmillä ohjilla. Tamman kanssa sai tehdä jo hieman työtä sen eteen, että ravi pysyisi rauhallisena. Ratsukko sai tehdä paljon voltteja sekä muita taivutteluita. Katselin ensin yhteistyötä melkeinpä ilman ohjeistusta. Volteilla oli sopivat taivutukset, sekä kiemurat onnistuivat hyvin. Kulmissa Inkku tosin halusi hieman oikoa, mutta kehotettuani taivuttamaan tarkemmin kulmatkin sujuivat ihan ongelmitta. Ensimmäisten laukkapätkien aikana Inkku ehti siirtymään raviin melkoisen monta kertaa. Vauhtikin oli melkoisen hurja. Pyysin ratsastamaan taas paljon voltteja ja ympyröitä, sekä nyt hieman vahvempia taivutuksia ja pohkeenkäyttöä, kun tamma ei ihan kuunnellut pieniä apuja. Inkku notkistui taas helposti. Laukassa ratsukko pääsi tekemään siirtymisiä ravista laukkaan. Alkuun taisi mennä niin, että Inkku siirtyi itse raviin, mutta lopuksi tamma kuunteli nöyrästi ratsastajansa apuja. Laukkojen jälkeen ravissa tehtiin loivia kiemurauria sekä käyntisiirtymiä. Inkku taipui taas hyvin, mutta vauhtia oli taas hieman liikaa. Ratsastaja sai pidätellä poniansa reippaasti. Pienillä volteilla ja tehtävillä vauhti kuitenkin väheni. Käyntisiirtymätkin onnistuivat hyvin, Inkku siirtyi nätisti käyntiin, käveli tasaisesti ja siirtyi raviin heti pienestä pyynnöstä. Hyvien käyntisiirtymien jälkeen ratsukko sai siirtyä loppuraveihin. Inkku alkoi kulkemaan jo hienosti kuolaimella, sekä sen kaula oli shetlanninponille sopivassa muodossa. Enimpien pärskähtelyiden jälkeen ratsukko siirtyi loppukäynteihin. Inkkua oli tosi kiva valmentaa, erittäin yhteistyönhaluinen poni!
(Valmensi Sara)

Terhakka Inkku-poni olikin tällä kertaa valmennuksen pienin poni. Se ei kuitenkaan näyttänyt ollenkaan siltä, että ympärillä tanssivat puoliveriset (ja suomenhevonen) olisivat sitä varsinaisesti häirinneet. Päin vastoin - pikkuneiti näytti pistävän kaiken peliin. Suomenhevos-tamma Tanssi oli koulutuksessaans uunnilleen samalla tasolla kuin Inkku, joten nämä kaksi tammaa saivat pitkälti ratsastaa keskenään samoja tehtäviä. Ennen kuin pystyimme aloittamaan varsinaisen työskentelyn, oli Inkun liikkeet saatava kuntoon. Tamma kipitti ympäri maneesia kuin pikkuinen höyryjuna tai singerin ompelukone. Työskentelynne tuloksena se alkoi kuitenkin jo kohta olla rauhallisempi ja liikkui jo tahdikkaammin. Poni keskittyi koko valmennuksen täysillä - erittäin ihailtavaa! Ratsukko teki loistavaa työtä, ja tottapuhuen yllätyin Inkun taidoista, positiivisesti. "Helppo B-osaston", kuten tapasin valmennuksen aikana Inkun ja Tanssin porukkaa nimetä, keskittyi enimmäkseen siirtymien hiomiseen. Ratsastaja sai tehdä Inkun kanssa töitä, sillä siirtymiset olivat alussa todella töksähteleviä. Ponin vertyessä kohti valmennuksen loppua ne pehmenivät huomattavasti, mutta muutoksen taustalla oli myös ratsukon kova tyskentely, joka palkittiin upeilla suorituksilla!
(Valmensi Maijunen)